Alkuperäinen RSS-teksti

Taloussanomat kertoi alustavia tietoja syntyvyyden laskun uusista paineista eläkejärjestelmälle. Miten eläkepommi estetään, asiantuntijat vastaavat.

Siivottu RSS-teksti

Taloussanomat kertoi alustavia tietoja syntyvyyden laskun uusista paineista eläkejärjestelmälle. Miten eläkepommi estetään, asiantuntijat vastaavat.

Web-sivun sisältö

Tulosta Taloussanomat kertoi alustavia tietoja syntyvyyden laskun uusista paineista eläkejärjestelmälle. Miten eläkepommi estetään, asiantuntijat vastaavat. Syntyvyyden lasku alkaa vähitellen vaikuttaa eläkkeisiin, ja ilmiöön on syytä alkaa varautua hyvissä ajoin. Vaikutus näkyy 2050-luvulta, kun aiemmin ennustettua rajummin vähenevä väestö alkaa koetella eläkejärjestelmän kantokykyä. Tieto syntyvyyden uusista eläkevaikutuksista on Eläketurvakeskuksen (Etk) vielä julkaisemattomissa laskelmissa, joista saadaan tarkempaa tietoa ensi viikolla Etk:n julkaistessa uuden raportin aiheesta. – Vaikutus tulee vasta kauempana, koska se näkyy vasta, kun nyt syntyneet ja lähitulevaisuudessa syntyvät ovat aikuisia, Työeläkevakuuttajien Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeshttps://www.is.fi/haku/?query=suvi-anne+siimes sanoo. – Syntyvyyden aleneminen on työikäisen väestömäärän muutoksen kautta haaste eläkkeiden rahoitukselle. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy Kun haaste on aiempaa isompi, milloin eläkejärjestelmän uudistamisesta on alettava keskustella – jo vaaleissa ja tulevana hallituskautena? Ja ennen kaikkea, millä keinoilla 30–40-vuotiaiden – tai vastasyntyneiden – eläkkeet turvataan? Vakuutusmaksutulosta siirtyy eläkerahastoihin suurin piirtein yksi jokaista seitsemää eläke-euroa kohden. Siimes sanoo, että nykyisten 30-40-vuotiaiden – tulevien suuren sukupolvien – asiallisen eläketason turvaaminen, on tärkeä tavoite. – Meidän pitäisi uskaltaa harkita nuorten ikäluokkien eläkkeiden lisärahastointia. – Ikääntyvän väestön ilmiö tekee sen, että poliitikkojen paineet kasvavat, mutta sitä enemmän kansalaisten pitää uskaltaa heiltä vaatia epäsuosittujakin päätöksiä, Siimes sanoo. Hyvinvointiyhteiskunnasta ja eläkkeistä juuri kirjan kirjoittanut tulevaisuustutkija, FCG:n tutkimusjohtaja Mika Aaltonenhttps://www.is.fi/haku/?query=mika+aaltonen patistaa myöskin vaalitilaisuuksia kiertäviä poliitikkoja eläkekeskusteluun. – Pitäisi keskustella jatkuvasti siitä, että miten tulevaisuuden yhteiskunta järjestetään aidosti demokraattisella tavalla. Vaaleissa sote ja siitä selviytyminen – ei poliittisena vaan hyvinvointikysymyksenä – on iso kysymys, mutta vielä isompi on eläkejärjestelmän tulevaisuus. Ne liittyvät yhteen ja kertovat, keitä olemme suomalaisina. Keinovalikoima eläkejärjestelmän hallinnassa on tunnettu, mutta sen ’paremmuusjärjestystä’ voi pohtia. Lista ’helpoimmasta vaikeimpaan’ – vaikkei mikään eläkemuutos helppoa ole – voisi näyttää tältä: 1. Eläkeiän nosto -> 2. eläkemaksujen nosto -> 3. työperäinen maahanmuutto -> 4. eläkkeiden leikkaaminen -> 5. syntyvyyden kasvattaminen. – 5 vaikein ja 3 sen jälkeen. Ovat asioita, joille voimme tehdä aika vähän. Kolme realistista keinoa, niistä poliittisesti helpoimpia ovat 1 ja 2. Poliittisesti vaikein on 4, Aaltonen sanoo. Siimes torjuu eläkkeiden leikkaamisen ehdottomasti ja on myös täysin samaa mieltä syntyvyydestä. – Hautaan asti vastustan itse eläkkeiden – siis ansaittujen – leikkaamista. Meillä joko on omaisuudensuoja tai ei ole. Nuorten ikäpolven kannattaa ajatella sitäkin, että jos lähdemme maksussa olevia eläkkeitä leikkaamaan, meillä olisi kaukaisemmassa tulevaisuudessa selvästi enemmän eläkeläisköyhyyttä kuin nyt. – Nuorten ja keski-ikäisten elämä on vapaampaa, jos vanhusten toimeentulo ei suoraan kaadu nuorempien harteille. Tulevaisuuden suuri haaste on 30–40-vuotiaiden – ja heitä nuorempien – eläkkeiden turvaaminen. (KUVA: Colourbox) Yleinen arvio, myös Etk:n on, että syntyvyyden laskema väestöpohja alkaa eittämättä nostaa työeläkemaksuja. Vuosisadan puolivälissä nousupaine kasvaa yhteen prosenttiyksikköön. Etlan tutkijat arvioivathttps://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005968591.html että niin tapahtuu jo aiemmin. – Jos emme nosta eläkemaksuja, joudumme tekemään jotain muuta, Siimes sanoo. Tarvitaanko vielä isompia korotuksia alhaisen syntyvyyden takia, on auki. Siimes ei usko, että maksuille voidaan teoreettisesti asettaa tiettyä kattoa, mutta toisaalta maksuilla on rajansakin: jossain kohtaa rahoituspainetta on aina korjattava jollain muulla työkalulla. Työeläkemaksun ja muiden sivukulujen kipukynnys riippuu viime kädessä tietyn tuotannon kysynnästä ja hintakilpailukyvystä. Tänä vuonna työntekijän keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta, työnantajan osuus siitä on 17,35 prosenttia. Syntyvyys herran hallussa – Syntyvyyden laittaisin viimeiseksi, koska siitä kaikkein vähiten tiedämme, millä keinoilla sitä voi nostaa. Se on vähän herran hallussa, vaikka ympäristöön, erityisesti työn ja perheen yhteensovittamiseen, voidaan tehdä parannuksia, Siimes sanoo. Etk:n mukaan vuonna 2017 syntyneen elinajanodote on 81,5 vuotta. Vuoteen 2085 mennessä se on jo lähes 91 vuotta. – Jotenkin pitää pitää huolta, että eliniän pitenemisestä riittävä osa käytetään työurien jatkamiseen. Mutta se on toinen kysymys, tarvitseeko 65-vuotiaana tehdä täyspäiväistä viikkoa vai riittääkö vähemmän. En ajattele, että voimme pistää jonkun absoluuttisen katon eläkeiälle. Muuttoliikettä, mutta vääränlaista Nettomaahanmuuton kasvattaminen on sen sijaan tehokas ja syntyvyyttä nopeampi tapa vaikuttaa työikäisten määrään, mutta siinäkin on vaikeutensa. – Tarvitsemme aktiivista väestöpolitiikkaa, työperäistä maahanmuuttoa. Mutta siitä puhutaan vähemmän, että onko Suomi houkutteleva paikka osaajille. Jo nyt on tilanne, että meiltä muuttaa pois koulutetumpaa porukkaa kuin tänne tuleva, Siimes huomauttaa. Ja lisäkeinoja listalle.. Listaa voisi vielä jatkaa muilla yleisillä, eläkerahoitukseen liittyvillä, talouspolitiikan tavoitteilla tai pohdinnoilla: Miten nostaa työllisyysastetta, yhdistääkö kunnallinen ja yksityinen työeläkejärjestelmä, entä henkilökohtainen eläkesijoittaminen. Ruotsilla on käytössä kahden pilarin järjestelmä, joka koostuu sekä ansio- että maksuperusteisesta osasta. Sillä taataan kaikille sama peruseläke, esimerkiksi 1 500 euroa kuussa. Maksuperusteinen osa, josta palkansaaja kantaa osittaisen vastuun, tarjoaa mahdollisen lisän peruseläkkeeseen, Aaltonen kertoo. – Minä en ole pitänyt hyvänä mallia, jossa osassa eläkesijoituksia ihmiset itse kantavat riskin. Nykyisessä mallissa kannamme yhteisesti koko riskin, myös väestörakenteeseen liittyvän, Siimes sanoo.

Samankaltaiset artikkelit

OtsikkoLisättyMediaOsuma
Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet14.3. 8:01Ilta-Sanomat0.713
Pääkirjoitus: Eläkemaksuissa iso nostopaine – mutta ei vielä19.3. 9:02Ilta-Sanomat0.638
Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan19.3. 12:57Ilta-Sanomat0.553
Vuosien venkoilu on ohi: kansan­edustajien sopeutumis­eläkkeet tulevat tiensä päähän lähipäivinä11.3. 7:55Ilta-Sanomat0.510
Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti19.3. 10:24Ilta-Sanomat0.505
Pääkirjoitus: Raha ei riitä eläkkeisiin, jos vauvapula jatkuu14.3. 9:03Ilta-Sanomat0.497
Telan Siimes: Työeläkemaksuja voisi korottaa jo nyt19.3. 1:49Ilta-Sanomat0.489
542 haki ylimääräistä taiteilijaeläkettä – saajien joukossa Eeva Litmanen, Hector, Maarit Hurmerinta ja Kari Peitsamo15.3. 11:53Ilta-Sanomat0.376
Eläketurvakeskus: Työeläkemaksu mahdollista pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti19.3. 9:18Karjalainen0.361
Merete Mazzarella jätti miehensä tämän ollessa 82-vuotias – sai anteeksi viimeisillä hetkillä: ”Tunnen vieläkin syyllisyyttä”16.3. 4:53Ilta-Sanomat0.310
14 kysymystä Valtteri Bottakselle – F1-tähti vastasi enteellisellä tavalla: ”Tiedän pystyväni siihen”17.3. 7:27Ilta-Sanomat0.298
Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”19.3. 9:54Ilta-Sanomat0.295
OECD:n pääsihteeri: Jos maailma olisi kuin Suomi, se olisi rikkaampi ja onnellisempi15.3. 3:37Ilta-Sanomat0.290
Kansanedustajat käsittelevät tiistaina omia sopeutumiseläkkeitään – laki poistaisi lisätulot eduskunnasta pudonneilta11.3. 10:25Pohjalainen0.285
Ulla Appelsinin kommentti: Olisi vielä yksi näkökulma, jonka takia poliitikkojen pitäisi muistaa Matti Nykänen13.3. 5:17Ilta-Sanomat0.281
Kansanedustajien sopeutumiseläkkeen lakkautus nuijittiin läpi eduskunnan toiseksi viimeisessä istunnossa18.3. 2:07Karjalainen0.266
Kolme miestä avautuu seksistä, naisista ja tunteista: ”Ei riitä, että nainen ilmestyy paikalle ja odottaa, että taikoja tapahtuu”15.3. 7:00Ilta-Sanomat0.265
Semelin johtaja tyrmää kuskien väitteet: ”Ei noissa mitään perää ole”16.3. 8:32Ilta-Sanomat0.259
Opiskelijapojalle tapahtui tilataksissa Helsingin Kurvissa vuonna 2001 jotain niin hirvittävää, ettei murharyhmän ex-pomo unohda sitä19.3. 2:41Ilta-Sanomat0.258
”Ai elääkö sillä?” – 12 tarinaa siitä, miksi omaa ammattia ei tee mieli kertoa17.3. 12:02Ilta-Sanomat0.256